23. helmikuuta 2014

Kun ei tartte tehdä lumitöitä...

Täällä meilläpäin on hiihtolomaviikko aluillaan, ja viimeisetkin lumet hupenevat kovaa vauhtia. Lämpötila pyörii siinä +3 asteen hujakoilla. Kävimme tytön kanssa polulla lenkkeilemässä ja palasimme märin jaloin. Niinpä onkin ollut kiva istua sisällä ja tehdä käsitöitä. :)


Mummun vanhalla koukulla tein Virkkauslangasta tällaisen pöytäliinan, ohje löytyi kirjastosta lainaamastani Kauneimmat käsityöt -lehdestä. Ei olekaan tullut pitkään aikaan virkattua ohuemmalla langalla.
Muistan kun mummu aikanaan opetti minut virkkaamaan ollessani ekaluokkalaisena mummulassa iltapäivähoidossa. Mummulla oli aina peitto, verho, pöytäliina tms tekeillä, kalalankaa kului huimalla tahdilla.


Kirjastokassista löytyi myös Patalappuja A'la Carte -kirja, ja päätin testata paria mallia, sillä meidän (osto)patalappumme eivät tosiaankaan ole kovin kauniita. Tämä neliönmuotoinen ei ollut mielestäni kovin mukava malli tehdä, tyttö onneksi auttoi kirjonnoissa kun meinasin vallan kyllästyä, mutta muhkean ja käytännöllisen tuntuinen lappu siitä tuli. Toinen puoli on omenanvihreä.


Pyöreä malli oli nopea virkata. Molemmat taitavat olla 7 Veljeksen jämäpalleroista virkattuja.


Lisää "tarkan markan" käsitöitä; ruokaostoksia tehdessäni näin noita Otava-keriä myynnissä alle kahdella eurolla, joten otin muutaman testattavaksi. Tämä Garnstudion ohjeella syntynyt pipo vei tasan yhden kerän, ja napitkin löytyivät omasta laatikosta. Kuva on vähän hassu, mutta oikeasti tuli ihan kiva pipo!


Jokin aika sitten ostin tuollaista kimalteista huivilankaa, ja neuloinkin siitä jo alkuvuodesta nuorimmaiselle tuubihuivin. Nyt tein loppukerästä kolmiohuivin Ullasta löytyneellä Väripolku-nimisellä ohjeella. Malli olisi tosin vaatinut sen kokonaisen kerän, joten jouduin sitten alareunaan jatkamaan ruskea/harmaasävyisellä samanlaisella langalla.


Ohjeessa malli on toteutettu Novitan Polku-langasta, ja muistan joskus hamstranneeni sitäkin yläkaapin perukoille jostain messutarjouksesta, joten voisi olla ihan kiva neuloa huivi siitäkin.
Minulla on nyt selvästikin joku helppojen projektien neulomisinnostus päällä, johtuu varmaan siitä että tulosta tulee niin paljon nopeammin kuin pistelemällä. Täytyy koittaa valjastaa intoa siten että saan niitä kaapeissa lojuvia lankapussukoita vajennettua. Tietty ostoja pitäisi myös rajoittaa radikaalisti...


Vähän täytyy toki pistelläkin. Taisin kyllästyä AaHRH:n syksyiseen värimaailmaan ja aloin haikailla lunta ja oikeaa talvea edes jossain muodossa, joten aloitin tällaisen työn... Katsotaan mitä siitä tulee. :)

2. helmikuuta 2014

Puikoilta, koukulta ...ja pistelyneuvoja pliiis!

Olen kaivanut vanhoja jämäkeriä työn alle. Saa sitten uudempia joskus...


Neuloin Rose Mohairista tällaisen huivin, ohje löytyi aikanaan jostain blogista. Lankaa meni reilut kaksi kerää. Tämä näyttää kuvassa liian vaalealta ja turkoosilta, oikea sävy on ennemminkin petroolinsininen.


Jostain syystä en oikein tykkää ainaoikein-neuleesta muutoin kuin jossain reunuksissa tms. Nyt tuli sitten siedätyshoitoa siihenkin. Tuo huivimalli saattaisi olla kiva neulottuna jostain ihanasta, tosi ohuesta ja keveästä höttölangasta.


Teinitytölle neuloin tällaisen pipon, lankana Isoveli. Tuo tyyppi on hahmo jostain elokuvasta, en nyt valitettavasti muista tarkemmin. Tyttö laittoi mallikuvan kirjailusta koneen näytölle. Onkohan mulla nyt joku paha aukko yleissivistyksessä...
Joka tapauksessa, on aina kivaa jos lapset kelpuuttavat ja vieläpä itse pyytävät äidin tekeleitä.


Lankakaapista löytyi pieniä keränjämiä Miamista. Neuloin niistä tällaisia pussukoita. Näiden värimaailmassa ei kyllä ole mitään hillittyä tai ainakaan kovin perusteellisesti suunniteltua. Pääsivät nyt alkuun kässäpusseiksi, säilytän näissä keskeneräisiä kutileita. Reissussa vaan saa olla tarkkana, puikkojen päät kun tulevat helposti läpi neuloksesta. Ja eiköhän noille löydy tarvittaessa muitakin käyttökohteita.


 
Käsitöiden säilytystä varten tämäkin... Virkkasin ontelokuteesta korin. Malli on "enimmäkseen" Kauhavan kangasaitan Esteri-kori, mutta päädyin tekemään viimeisestä kerroksesta yksinkertaisemman. Reikäkerroksen päälle on tehty vain kerros kiinteitä silmukoita. Malliin kuuluu piparkakkureunus, mutta sitä tehdessäni kude loppui kesken muutamaa silmukkaa ennen valmistumista. Kori ei myöskään näyttänyt hyvältä, sillä painava reunus sai kyljet lerputtamaan ulospäin.


Tästä lähikuvasta varmaan näkyy paremmin kuteessa oleva kimalle. Tein tästä samasta kuteesta joulun alla pienemmän korin tytön kosmetiikkalahjan säilytyskopaksi.
Sen verran hartiavoimin tuota jäykkää kudetta saa virkata, että nyt otin työn alle tosi paljon ohuempaa lankaa ja työvälineeksi mummulta perityn pienen koukun.


Pistely on edennyt tutun hillityllä vauhdilla. Seitsemäs ruutu menossa, ja tästä tuleekin hyvin täyteen pistelty.

Sitten tarvitsisin neuvoa näppärämmiltä pistelijätovereilta!!!
En tiedä näkyykö kuvassa, mutta tuossa seuraavan ruudun kohdalla pellavakankaassa on reikä! Pystysuunnassa on poikki kolme lankaa, vaakasuunnassa yksi. Minulla on teräväkärkiset pistelysakset, ja ne olivat kaapissa ilman suojakoteloa, ja jonkun käydessä vähän kaivelemassa kaapilla kärjen on täytynyt puhkaista kangas.
Onko vinkkejä miten saisin reiän korjattua? Luulisin että alue tulee pistojen peittämäksi, mutta en ole tarkistanut laskemalla. Olen kuullut vain sen konstin, että katkennut lanka vedetään kokonaan pois ja sen tilalle pujotellaan reunasta otettu uusi lanka. Tämä ei kyllä onnistu, sillä pystysuorat säikeet ovat yli metrin mittaisia, ja ennenkaikkea niiden päälle on jo pistelty.
Minulle ei ole koskaan ennen sattunut tällaista tapaturmaa (tietysti sen sitten pitää sattua näin isossa työssä!), joten kaikki niksit paikkaamiseen ovat vähintäänkin tervetulleita. :)