Jos edelliskertaisessa neulavihossa oli kirkkaat värit, niin nämä sukat eivät kyllä jää huonommaksi siinä suhteessa:
Ostin talvella muutaman kerän Tico Tico -lankaa alennuskorista, ja sittemmin katselin että osa väreistä on kyllä suorastaan räikeitä. Tuosta vihreäsävyisestä kyllä tykkään, mutta pinkki/persikka väriskaala on vähän liikaa. Tuli sitten kudottua näistä kahdesta raidoittaen oikein supervärikkäät sukat! Lanka on kyllä niin riittoisaa että kudon niistä vielä monta vuotta. :)
Pitkästä, pitkästä aikaa aloitin toissailtana uuden rp-työn. Jonkinlainen kevätväsymys on varmaan vaivannut, samoin nuo niskasäryt, joten on vaan tuntunut suorastaan ylivoimaiselta ajatukselta kaivella kaapista tarvikkeita uutta työtä varten. Nyt sitten kävin läpi lehtiä ja mallilaatikkoa oikein pitkään ja hartaasti, ja viimein löytyi yksi malli joka "puhutteli":
Taitaa olla melkoinen kuva-arvoitus vielä tässä vaiheessa... Joka tapauksessa kuva on tarinasta jossa pieni ja vaatimaton hahmo selviää vaikeasta koettelemuksesta. Tunnistaako kukaan? :)
Laitan taas pari kuvaa seinällä roikkuvasta "vanhasta tuotannosta", tällä kertaa meriaiheisia tauluja esikoistytön huoneesta:
Tosi hankala kuvata näitä kiiltävälasisia tauluja... Ylinnä Dimensionsin malli nimeltä "Dolphins´ Domain", ja alempana Joan Elliotin suunnittelema merenneito vanhasta Cross Stitcheristä, olisikohan kuuusi, seitsemän vuotta sitten pisteltyjä nämä.
Tämä viimeinenkin työ on jostain muutaman vuoden takaisesta brittiläisestä ristipistolehdestä, tarkemmin en valitettavasti muista. Margaret Sherryn hiirulaisiahan nämä. :)
IN ENGLISH; Above are the extra colourful socks that I knitted last week.
I´ve been on bit of a stitching slump lately, I´ve been so tired and had neck pains, so I just haven´t felt like digging a new project out of the drawer. Two days ago I sat down and patiently looked for a stitching project, and finally found one. It´s going to be picture from a story where a small, humble character overcomes big difficulties.
Once again I´m showing some older stitched pictures, these are from my eldest daugters´ room and are stitched 6-7 years ago.
Nuo hiirulaiset ovat söpöläisiä. Olet kyllä paljon kerennyt vuosien varrella pistelemään isoja töitä.
VastaaPoistaNo sehän on sammakko lumpeenlehdellä;)
Upea delfiinitaulu! Tuo olisi meidän meribiologeille just passeli. Hiiret ovat söpöjä! Ja sukat ihanan pirteät. Itsekin olen haaveillut tuollaisista Tico Tico -raitasukista, mutta kun en millään jaksa kutoa niin ohutta lankaa.
VastaaPoistaIhanan värikkäät sukat! Mitäs tykkäsit Ticosta? Mä oon aivan hurahtanu näihin ohuisiin sukkalankoihin. Sukat mahtuu kenkiinkin talvella tosi hyvin.
VastaaPoistaDelfiinitaulu on myös mun suosikki ja sitten ne hiirulaiset. Joskus on vaikea päättää mitä haluais alottaa.
Sinulla on kyllä mahtava valikoima näitä tauluja, olet ahkera pistelijä. Nämäkin ovat tosi upeita.
VastaaPoistaSukista saatkin oikein kunnolla väriterapiaa, nuo kun vetäset jalkaan tulet varmasti iloiselle mielelle.
Kivasti toimii noin raidoitettuna nuo sukat; täytyy kanssa kokeilla joskus.
VastaaPoistaVoi, onpas ihana Margaret Sherry - multa näemmä puuttuukin tuo lehti, sääli.
Sinä olet sitten tehnyt paljon noita isoja pistelyitä! Liekö se sitten niin vaarallista, vaikka välillä vähän lepuuttaisi itseään ja niskojaan - jaksaapi sitten taas paremmin :).
Ja siitä "ahterikompleksista" vielä: se mun virkattu hamehan katos hämää sopivasti, kun "rikkoo" ahterilinjan :D.
Ah, niin, juolahti yhtäkkiä mieleen, että pitihän mun ehdottaa tuota aloittamaasi, että eikös se ole Ruma Ankanpoikanen?
VastaaPoistaIhania tuo delfiinityö ja hiiret! Itsekin tein parit tuollaiset raitasukat ja on kyllä pirteät jalassa :)
VastaaPoistaCittarista löytyy kivoja Lea-virkkausidea lehtiä, joissa on tosi paljon kauniita liinamalleja ja välillä jotain muutakin kivaa. Jos tarvitset malleja niin suosittelen!
VastaaPoistaVoi, miten mieltälämmittävä yllätys; kiitos! Pääsi lehti taatusti hyvään kotiin :).
VastaaPoistaNäytin meidän nuorimmalle pojalle tuota mallia heti, kun hän tuli koulusta. Arvasin, että hän tykkäisi. Lupasin tehdä hänelle siitä tyynyn. Ehtisinköhän jossain vaiheessa kesällä...
Kyllä piristi sateista päivää! (Ja litimärkänä 3 km:n koulumatkaltaan kotiutuneen pojan päivää myös :).)